YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO
Yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ovat samanarvoisia. Jotta työnantaja ei asettaisi työntekijöitään eri asemaan iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumusten, mielipiteiden, poliittisen toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen takia, on luotu yhdenvertaisuuslaki
Yhdenvertaisuuslain tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laissa määritellään, kuka vastaa yhdenvertaisuuden edistämisestä, miten syrjintä määritellään, miten lakia valvotaan ja lisäksi laissa käsitellään oikeusturvaa ja seuraamuksia lain rikkomisesta. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.(Laki yhdenvertaisuudesta 1347/2014 )
Yhdenvertaisuuslaki työelämässä tarkoittaa käytännössä yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla. Työnantajan velvollisuutena on edistää yhdenvertaisuutta kehittämällä työoloja, sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Jos työnantajalla on palveluksessa säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava lain mukaan suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. (Laki yhdenvertaisuudesta 1347/2014 )
Yhdenvertaisuuslaki pätee työhönottoperusteissa, työoloissa, työeduissa sekä uralla etenemiseen.
Positiivista erityiskohtelua ei lueta syrjinnäksi, mikäli siinä ei syrjitä muita ja lisäksi nämä ovat luonteeltaan tilapäisiä. Ikään perustuva erilainen kohtelu voi olla sallittua, jos sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai näihin rinnastettava oikeutettu tavoite. Työntekijä saa erilaista kohtelua, kunhan se perustuu lakiin ja sillä on hyväksyttävä tavoite.
Työnantajalla on oikeus työsuhteessa sekä muussa vastaavassa työhön liittyvässä toiminnassa antaa erilaista kohtelua, jos se perustuu työtehtävän laatuun ja sen suorittamista koskevaan todelliseen ja ratkaisevaan vaatimukseen. (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2014 § 12)
Tasa-arvo
Työsopimuslain tasapuolinen kohtelu tarkoittaa sitä, ettei työntekijöitä saa asettaa keskenään eriarvoiseen asemaan millään syyllä, joka ei liity työsuorituksiin. Työntekijöiden suhteen, työnantajalta tämä edellyttää selkeätä johdonmukaisuutta toimissaan. Riittävä epäoikeudenmukaisuus toteutuu, mikäli joku henkilö on saanut edun, jota toinen samanlaisessa tilanteessa ollut henkilö ei ole saanut. Tietenkin, toisinaan työn luonteesta tai työolosuhteista voi kuitenkin johtua asiallinen ja hyväksyttävä peruste yhden työntekijän asettaminen erilaiseen asemaan. Työnantaja voi käyttää halutessaan kannustavia palkkausjärjestelmiä, mikäli ne eivät sisällä syrjiviä tai epäasiallisia määräytymisperusteita.
Työnantajalla on suuri vastuu liittyen yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Yhdenvertaisuutta tulee kehittää työpaikalla ja kaikille työntekijöille täytyy olla tasavertaiset oikeudet sukupuoleen, rotuun, seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon lait tarjoavat suojaa niin työnantajalle kuin työntekijällekin:
- Lakeja noudattava työnantaja tarjoaa hyväksytyn, moninaisen ja turvallisen työpaikan.
- Työntekijä saa olla oma itsensä ja syrjinnän täyttävät kriteerit eivät voi olla esteenä työhön palkkaamiselle.
Työnantajan toimikuvaan kuluu arvioida työpaikalla toteutuneesta yhdenvertaisuudesta sekä kehitettävä työoloja ja toimintatapoja, joita käytetään henkilöstä valittaessa tai heidän tehtäviänsä koskevissa ratkaisuissa, työpaikan tarpeet huomioiden. (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2014 § 7)
Työnantajan ilmoittaessa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä, ei hän saa oikeudettomasti vaatia hakijoilta ominaisuuksia, jotka mainitaan § 8. (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2014 § 17)
Vammaisen henkilön, joka kokee tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessa, pyytäessä, on työnantajan annettava hetimiten selvitys kohtuullisista perusteluista työn saamatta jäämisen vuoksi. (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2104 § 15)
Työntekijä ei saa syrjiä työtovereitaan tai ylempää
henkilöstöä iän, sukupuolen, kansalaisuuden, uskonnon, mielipiteen, poliittisen
toiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, seksuaalisen suuntautumisen tai muun
henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2014 § 8)
Jos työnantaja saa tiedon, että työntekijä on joutunut työssään häirinnän kohteeksi ja jättää tämän huomioimatta, on työnantaja syyllistynyt näin ollen syrjintään. (Laki yhdenvertaisuudesta 1325/2014 § 14)
Syrjinnän valvonta ja seuraamukset
Yhdenvertaisuuslakia valvovat työsuojeluviranomaiset, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työnantajan mahdollinen yhdenvertaisuusvaltuutettu. Paikallistasolla työsuojelun valvonnasta vastaavat aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueen työsuojeluviranomaiset. Heidän tehtävänään on antaa neuvoja, ohjeita ja lausuntoja työsuojelusäännösten ja -määräysten soveltamisesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu avustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta työntekijää. Hän tekee myös suosituksia syrjinnän estämiseksi sekä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu aloittaa toimenpiteet sovinnon aikaansaamiseksi ja hakee osapuolten suostumuksella yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalta sovinnon vahvistamista. Myös sovinnon osapuolet voivat hakea vahvistusta itse ilman valtuutettua.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan tehtävänä on vahvistaa osapuolten välinen sovinto syrjintää koskevassa asiassa. Mikäli sovinto on lain vastainen, selkeästi kohtuuton tai loukkaa sivullisen oikeutta, ei lautakunta vahvista sovintoa. Lautakunnan vahvistama sovinto, on lainvoimainen tuomio.
Työsuojeluviranomainen valvoo tämän lain noudattamista työharjoittelussa, työsuhteessa sekä julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa. Työsuojeluviranomainen ryhtyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä annetussa laissa säädettyihin sellaisiin toimenpiteisiin, joihin sille yksittäistapauksessa tehty syrjintävalitus antaa aihetta. (nd.Yhdenvertaisuusvaltuutettu)
"Suomi on tasa-arvon mallimaa"-pohdinta
Suomi on tasa-arvon suhteen politiikassa ja päätöksenteossa edelläkävijä, sillä naiset saivat Suomessa 115 vuotta sitten täyden äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, joka oli täysin radikaalia muuhun maailmaan verrattuna vuonna 1906. Mutta onko sen vaikutukset olleet millaiset työelämässä ja lainsäädännössä? Onko niitä toteutettu ja arvostettu?
Edelleenkin naisvaltaisilla aloilla, jotka ovat fyysisesti kuin henkisestikin rasittavia, palkat ovat suhteellisen matalat, jopa koulutustasoon nähden. Esimerkkinä kätilöt: tutkinto on pistemäärältään laaja (270 op) ja sen suorittaminen kestää harjoitteluineen yleensä 4-5 vuotta, silti keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa on 2 277 - 3 483€. Kun tätä vertaa vaikkapa kemian insinöörin bruttopalkka tasoon, jossa mahdollisesti koulutus on lyhyempi ja naisten osuus alalla on 38%, on keskimääräinen palkka kuukaudessa 3 079 - 4 767€ (nd.palkkadata). Vieläkään emme voi todeta että tasa-arvo toteutuisi, toki kysymys on valinnoista joita yksilö tekee, mutta siltikin ammattien arvostus ja siitä saatava korvaus ei mielestäni kohtaa tässä vertailussa. Edelleenkin nykypäivän Suomessa naisen asema työelämässä on keskimääräisesti heikompi kun miehellä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sukupuolten palkkaero (2020) -kirjoituksessa todetaan naisten ansioiden olevan keskimäärin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät.(nd.Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos)
Työpaikoilla tasa-arvo toteutuu yleensä hyvin, sillä Suomessa on vahva työlainsäädäntö ja sen toteutumisen seuranta. Yksilöllistä vaihtelua käyttäytymisessä on, ja yrityskohtaisia eroja myös sekä johtamistaidoissa on joillakin työpaikoilla edelleen korjattavaa, mutta näkisin seuraavien sukupolvien (x, y ja z) omaavan tasa-arvoisemman ajattelutavan ja jo koulutuksen aikana tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on käsitelty enemmän verrattuna suuriin ikäluokkiin, jotka ovat jo siirtyneet tai siirtymässä pois työelämästä.
Tasa-arvon edistäminen
Työnantajalta edellytetään seuraavia toimia tasa-arvon edistämiseksi työelämässä:
- Työnantaja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa
- Työnantajan edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin työtehtäviin
- Työnantaja edistää naisten ja miesten yhtäläistä mahdollisuutta uralla etenemisessä
- Työnantajan tulee toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä
Erityisesti palkkasyrjintätilanteet tulisi työnantajien tarkistaa ja oikaista. Työnantajan tulisi kehittää työoloja niin, että ne soveltuvat sekä miehille että naisille. Mahdollisuuksien mukaan, työnantajan tulisi otettava huomioon työntekijöiden perhetilanteeseen liittyvät tarpeet. Tämä tarkoittaa myös perhe- ja vuorotteluvapaiden myöntämistä sekä työaika- ja vuosilomajärjestelyjä. Ehkäpä valtiolla voisi olla tähän myös ns."porkkana" yrityksille, jotka huomioivat työntekijän tarpeet esimerkiksi perheen suhteen. Tosin tässäkin saa olla tarkkana, jotta myös perheettömät saavat samanlaisia mahdollisuuksia. Avoin keskustelukulttuuri ja yrityksen arvojen määrittely tasa-arvon suhteen lisäävät varmasti työntekijöiden halukkuutta hakeutua töihin yritykseen.
Valtavasti on puhetta työvoimapulasta eri aloilla ja siitä kuinka korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät työllisty sillä kielitaito on esteenä. (nd.Yle.2.9.2021.) Artikkelissa kuitenkin viitataan syrjintään: jo pelkkä suomalainen nimi työhakemuksessa saa enemmän yhteydenottoja kuin ulkomaalainen nimi, vaikka suomenkielentaito olisi merkitty hyväksi. Näihin asioihin toivottavasti tulee lisää ulostuloja suurempienkin organisaatioiden osalta, joissa syrjintää ei tapahdu vaan ovat esimerkkinä muille.
Lähteet:
Laki yhdenvertaisuudesta 1347/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 915/2016. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. (n.d.). Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Haettu 18.9.2021 osoitteesta https://syrjinta.fi/web/yhdenvertaisuusvaltuutettu/toimintamme1
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta. (2015). Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 1.1.2015 alkaen. https://www.yvtltk.fi/fi/
Tane.Tasa-arvoasiain
neuvottelukunta. Haettu 25.9.2021 osoitteesta https://tane.fi/tasa-arvo
Palkkadata. Haettu 20.9.2021 osoitteesta https://www.palkkadata.fi/salaryinfo/sosiaali-ja-terveyspalvelut/katilo?search=1
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (21.12.2020). Sukupuolten palkkaero. Haettu 25.9.2021. osoitteesta https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toimeentulo/sukupuolten-palkkaero
Yle.2.9.2021. Työnantajat vaativat usein maahanmuuttajilta äidinkielentasoista suomen kielen taitoa: "Näin meidät pakotetaan siivoojiksi ja hoitajiksi". Haettu 26.9.2021 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-12080551