TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN

Mitä on työhyvinvointi?

Työhyvinvoinniksi mielletään usein työntekijän fyysinen terveys ja työkyky, mutta sen on muutakin. Työhyvinvointi koostuu fyysisten tekijöiden lisäksi myös psyykkisistä tekijöistä. Työhyvinvointiin vaikuttavat esimerkiksi työpaikan ilmapiiri, työturvallisuus, tyytyväisyys sekä ammattiylpeys. Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu koko henkilökunnalle, mutta on kuitenkin esihenkilöiden vastuulla.

Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät erilaisissa organisaatioissa. Kun työhyvinvointiin on panostettu, työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi sekä elämänhallintaa tukevaksi. Työntekijä ja työnantaja ylläpitävät ja kehittävät työhyvinvointia yhdessä. Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla tapahtuu aina työnantajan ja työntekijöiden yhteistyönä. Työhyvinvointiin liittyvissä asioissa ovat mukana myös työsuojeluhenkilöstö, luottamusmiehet sekä työterveyshuolto. (TTL, n.d.)

Työhyvinvointi osana yrityksen strategiaa

Yritysten toiminnan jatkuvan kehittämisen perusrakenteena käytetään usein jatkuvan kehittämisen kehää eli Demingin ympyrää: Suunnittele - Toteuta - Arvioi - Paranna.
Tämä sama ajattelutapa sopii myös työhyvinvoinnin johtamisen ohjeistusta suunniteltaessa. Työhyvinvoinnin lisääminen on tärkeä osa liiketoiminnan kehittämistä ja parhaimmillaan se lisää yrityksen tuottavuutta. Työhyvinvointi vaikuttaa lisäksi yrityksen maineeseen sekä kilpailukykyyn.

Kuva 1. Demingin ympyrä. (Mukaellen Työturvallisuuskeskus, 2018)

Työhyvinvointi sisältyy yrityksen strategiaan ja on ylimmän johdon vastuulla. Hyvä työhyvinvoinnin johtaminen ei koskaan lopu vaan sitä kehitetään koko ajan. Se alkaa suunnittelusta ja suunnitelman toteuttamisesta. Toteuttamisen jälkeen tulokset arvioidaan erilaisin mittarein, minkä jälkeen voidaan miettiä, mitä voitaisiin parantaa ja päädytään taas alkuun suunnittelemaan. Ylimmän johdon vastuulla on, että koko henkilökunta sisäistää työhyvinvointitoiminnan periaatteet ja noudattaa niitä. Ei riitä, että hieno suunnitelma on kirjoitettu kokousmuistiolle ja sen jälkeen jaettu henkilökunnalle. Työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja kehittämisen eri osa-alueiden osalta vastuu on jaettava yrityksen sisällä ja on pidettävä huoli, että työhyvinvointi on sisällytetty kaikkiin yrityksen toiminta- ja menettelytapoihin. Yrityksen johdon tulee osoittaa henkilökohtaisella johtajuudellaan ja osallisuudellaan työ- hyvinvoinnin tärkeyttä mm. viestinnässä, suoritusarvioinneissa ja tavoitteiden asettamisessa. Johdon tulee kuulla työntekijöitä työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä asioissa sekä pitää huoli, että työntekijät suojataan erilaisille vaarallisille tekijöille altistumiselta. Hyvän johtamisen merkkejä on, että jokainen tietää ja tunnistaa omaan työhön liittyvät riskit ja niihin liittyvät vastuut sekä myönteisen raportointikulttuurin edistäminen erilaisista vaara- ja häiriötilanteista, tapaturmista ja muista työyhteisössä ilmenevistä ongelmista. (Työturvallisuuskeskus, 2018)

Työhyvinvoinnin johtaminen

Kuten jo aikaisemmin olemme todenneet, luottamus sekä yhteinen suunnittelu ja tavoitteiden sopiminen on avain onnistuneeseen johtamiseen ja menestyvään työyhteisöön. Hyvin johdetussa työyhteisössä toimitaan avoimesti, tietoa jaetaan, työkavereita arvostetaan ja työpaikalla jaetaan sekä vastuuta että valtuuksia. Hyvin johdetussa yrityksessä tunnistetaan yksilöiden erilaiset tarpeet, motivoidaan sekä kannustetaan kehittymään. Toimivan ja tehokkaan työyhteisön peruspilareita ovat luottamus ja sitoutuminen - ilman toista ei ole toista. Yhdysvaltalainen Gallup -yhtiö on kehittänyt Q12 -kysymyspatteriston, jonka avulla voi tunnistaa sitoutuneen työntekijän. Sen avulla on voitu selvittää työntekijöille merkityksellisimpiä asioita sekä sitä kautta onnistuneen johtamisen elementtejä. (Gallup. n.d.)

Kuva 2. Onnistuneen johtamisen elementit (Mukaellen Gallup. n.d.).

Työhyvinvoinnin johtamisen tavoitteena on työntekijöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi töissä. Koska hyvinvoiva työntekijä on tuottava, on tärkeää osata johtaa niin, että työntekijä tietää tavoitteet sekä viihtyy, onnistuu ja kehittyy työssään. (Viitala, 2021, 3.10)

Työn kuormittavuus

Usein työuupumukseen johtaa monet muutkin asiat kuin pelkkä työn määrä. Työyhteisön toimivuus on yksi merkittävimmistä tekijöistä, mikä vaikuttaa työntekijöiden kuormittumiseen työpaikalla tai voi toisaalta olla voimavarana ja auttaa jaksamaan. Työn kuormittavuuteen vaikuttavat myös esihenkilön antama tuki, oikeudenmukainen kohtelu sekä esimerkiksi arvoihin liittyvät asiat. Henkistä energiaa syövät erilaiset asiat. Negatiivisesti vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi työntekijöiden ja/tai esihenkilön välillä puuttuva arvostus, jos työpaikalla puhutaan "selän takana" negatiivisia asioita toisista tai työtehtäviä on liikaa tai ne ovat organisoitu huonosti. Myös etätyö on lisännyt kuormittavuutta, koska toisia henkilöitä kohdataan harvoin tai ei juuri ollenkaan. (Niemelä ym., n.d.)

Hyvinvoiva esihenkilö on hyvä johtaja ja välittää hyvää energiaa ja hyvää ilmapiiriä myös tiimiin. Omien kokemusten jakaminen rohkaisee myös muita toimimaan samoin. Huonosti voivan esihenkilön on hankala tunnistaa työntekijöiden uupumusta ja myös yhteishengen luominen positiiviseksi saattaakin kääntyä päälaelleen. Asenteet ja tunnetilat tarttuvat helposti myös muihin tiimiläisiin. On tärkeää, että myös esihenkilöllä on joku muukin kuin hän itse, joka huolehtii esihenkilön työhyvinvoinnista. (Peurala, Heikkilä, n.d.)

Työntekijän oma vastuu työhyvinvoinnissa

Työhyvinvointi koostuu henkilöön itseensä liittyvistä tekijöistä; sosiaalisesta, henkisestä ja fyysisestä kunnosta sekä työympäristön asioista, kuten työilmapiiristä ja johtamisesta. (Viitala, 2021, 2.5)

Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tehdä toimia oman hyvinvointinsa eteen. Esimerkiksi noudattamalla terveellisiä elintapoja ja hyvää ergonomiaa. Työn kuormituksen ja palautumisen on oltava tasapainossa eikä työnantaja pysty vaikuttamaan siihen, mitä työntekijä tekee vapaa-ajallaan. On myös huomioitava, että jokainen työntekijä on yksilö ja jokainen kokee kuormittavuuden eri tavalla.

Sosiaalinen hyvinvointi vaikuttaa siihen, millaiset sosiaaliset suhteet työntekijällä on niin töissä kuin vapaa-ajallakin ja miten paljon läheisiä kontakteja on erilaisiin verkostoihin (Ilmarinen, 2015). Yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämiseksi on tärkeää, että taukoja pidetään yhdessä ja välillä päästään keskustelemaan muustakin kuin työstä. Kuten jo aikaisemmin mainittu, erityisesti etätyötä tehdessä sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys on korostunut, koska kohtaamiset ovat jääneet vähäisemmiksi.

Fyysinen hyvinvointi koostuu työntekijän fyysisestä peruskunnosta ja siitä, millaisilla elämäntavoilla työntekijä huolehtii itsestään. Esimerkiksi liikunta on tehokas terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja ylläpidon väline. Säännöllinen liikunta vaikuttaa fyysisen kunnon lisäksi positiivisesti myös mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. Se parantaa mielialaa ja ehkäisee masennusta. Fyysisesti aktiiviset ihmiset hallitsevat myös stressiä paremmin kuin ihmiset, jotka liikkuvat vähän. Liikkumattomuus vaikuttaa usein myös unen laatuun heikentävästi ja saattaa lisätä päiväaikaista väsymystä. (Huttunen, 2018)

Henkinen hyvinvointi koostuu motivaatiotekijöistä ja siitä, millaisia työntekijän tunteet ovat ja miten hän suhtautuu erilaisiin asioihin, esimerkiksi muutoksiin (Ilmarinen, 2015). Henkistä hyvinvointia työpaikalla tukee omaa osaamista ja mielenkiintoa vastaavat työtehtävät, missä on myös mahdollista kehittyä. Hyvinvointiin vaikuttaa myös yhtenevä arvomaailma yrityksen arvojen kanssa. (Suomen Mielenterveysseura, 2006)

Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten työpaikalla käyttäytyy ja miten huomioi omaa tekemistään. Vaikka on työnantajan vastuulla, että työvälineet ja työolosuhteet ovat mahdollisimman turvalliset ja hyvät, on myös työntekijän omalla vastuulla, että ohjeistuksia noudatetaan ja mahdollisista puutteista ilmoitetaan eteenpäin. Kun työhyvinvoinnista pidetään huolta yhdessä työnantajan kanssa on hyvät mahdollisuudet löytää parhaat työkalut mahdollisimman hyvään työhyvinvointiin. (Ilmarinen, 2015)

Pohdintaa

Työhyvinvointi on ollut paljon esillä viime aikoina, erityisesti Hesburgeriin liittyvien epäkohtien myötä (Sibakov, 2021). Vaikka aihe on noussut nyt otsikoihin, on työhyvinvointiin tärkeä kiinnittää huomiota jatkuvasti. Jatkuva kiire, liian pieni henkilöstömäärä sekä työvuorot ilman riittäviä taukoja ovat varmasti asioita, mitkä laskevat työhyvinvointia. Kun työtä tehdään jatkuvassa kiireessä, virheitä tapahtuu väkisinkin enemmän ja onnistumisen tunteen sijaan työntekijät tuntevat itsensä epäonnistuneiksi. On ymmärrettävää, että yritys tavoittelee mahdollisimman hyvää tulosta, mutta työntekijöiden motivaatiota se yksinään tuskin riittää kasvattamaan. Olipa yrityksen toimiala mikä hyvänsä, työntekijät tuskin viihtyvät sellaisessa työpaikassa pitkään, missä heidän ei ole hyvä olla. Kun henkilöstön vaihtuvuus on suurta, myös osaamisen taso vaihtelee yrityksen sisällä paljon. Jokaisen lähtevän työntekijän mukana lähtee kokemusta ja sitä on vaikea korvata hetkessä. Jatkuva kuormittuminen johtaa helposti myös työuupumukseen ja pitkiin poissaoloihin, mikä ei ole sen enempää työntekijän kuin työnantajankaan etu.

Myös tiimissämme tiedetään, kuinka paljon mukavampi on tehdä työtä, missä ei tarvitse jatkuvasti pelätä epäonnistumisia ja missä viihtyy hyvin sekä pystyy kehittymään. Keskustelimme paljon myös juuri työilmapiirin merkityksestä. Vaikka työ olisi kuinka mielekästä muuten, ongelman henkilökemioissa saattavat tehdä työnteosta kuitenkin lähes mahdotonta. Toisaalta taas, jos esihenkilöt ja kollegat ovat mukavia, heidän avulla jaksaa myös silloin, kun työ kuormittaa normaalia enemmän. Sen lisäksi, että asiat on hyvin töissä, jaksamiseen vaikuttaa paljon myös se, miten asiat ovat kotona. Pelkkä huonosti nukuttu yö vaikuttaa työpanokseen alentavasti. Hyvä fyysinen kunto, riittävä uni ja sopiva tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä auttavat jaksamaan niin töissä kuin kotona.

Työssä tulisi muistaa, että oman hyvinvointinsa kustannuksella ei saisi joustaa. Palauttavat tauot on muistettava pitää ja jatkuva ylitöiden tekeminen ei ole pitkään jatkuessa kovin kannattavaa. Erityisesti etätyössä korostuu palauttavien taukojen merkitys. Kun toimistolla työkaveritkin monesti pyytävät mukaan tauoille, kotona tämä saattaa turhan helposti unohtua. Lisäksi kiireessä on tiimissämmekin syyllistytty välillä siihen, että jopa lounas tulee syötyä koneen edessä, vaikka olisi erityisen tärkeää, että lounastauolla keskityttäisi ihan muuhun kuin töiden ajatteluun, jotta aivot saisivat lepoa.

Oman työhyvinvoinnin alentumista voi toisinaan olla vaikea huomata ennen kuin on jo lähellä uupumusta. Omaa työhyvinvointiaan voi arvioida esimerkiksi Työterveyslaitoksen tekemän Miten voit? -työhyvinvointitestin avulla, jonka pääsee tekemään täältä. Tiimimme suosittelee jokaista katsomaan millaisia tuloksia ja vinkkejä testi antaa omaan työhyvinvointiin liittyen. Omien kokemustemme pohjalta testi oli hyvin herättävä ja auttoi hahmottamaan omaa työhyvinvointia. Lisäksi testin antaman palaute oli erittäin mielenkiintoista luettavaa.

Lähteet:

Gallup. (n.d.). The Power of Gallup's Q12 Employee Engagement Survey. Haettu 20.9.2021 osoitteestahttps://www.gallup.com/access/323333/q12-employee-engagement-survey.aspx

Mukaellen Gallup. (n.d.). The Power of Gallup's Q12 Employee Engagement Survey [kuva].
https://www.gallup.com/access/323333/q12-employee-engagement-survey.aspx

Huttunen, J. (26.1.2018). Terveysliikunta - kuntoa terveyttä ja elämänlaatua. Duodecim Terveyskirjasto. Haettu 9.10.2021 osoitteesta
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00934

Ilmarinen. (30.11.2015). Parempaa työelämää: Voi hyvin [video]. YouTube.
https://youtu.be/kp2VBGct1po

Lifeclass. (n.d.). Peurala, J., Heikkilä, A. Hyvinvoiva esimies, menestyvä tiimi - esimiehen hyvinvoinnin vaikutus tiimiin ja sen tuloksiin. [video]. Lifeclass. Haettu 20.9.2021 osoitteesta
https://kurssi.lifeclass.fi/courses/590514/lectures/10621327

Lifeclass. (n.d.). Niemelä, T., Laari, M., Sahimaa, J. Työyhteisön vaikutus hyvinvointiin - yleiset ongelmat ja niiden ratkaiseminen. [video]. Lifeclass. Haettu 20.9.2021 osoitteesta
https://kurssi.lifeclass.fi/courses/590514/lectures/10621322

Sibakov, J. (25.8.2021) Hesburgerin vastuullisuuskampanjaan liittyvä keskustelu nosti esiin työoloihin liittyviä epäkohtia Jodelissa - Pamin asiantuntija: "Ei ainakaan lisää alan vetovoimaa". Helsingin Sanomat.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008216141.html

Suomen Mielenterveysseura. (2006). Henkinen hyvinvointi työpaikalla. Haettu 10.10.2021 osoitteesta
https://www.mentalhealthpromotion.net/resources/henkinen_hyvinvointi_tyc3b6paikalla.pdf

TTL. (n.d.). Työhyvinvointi. Työterveyslaitos. Haettu 22.9.2021 osoitteesta
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/

TTL. (2021) Miten voit? -työhyvinvointitesti. Haettu 29.9.2021 osoitteesta https://hyvatyo.ttl.fi/mielityo/tyokalut/miten-voit-tyohyvinvointitesti

Työturvallisuuskeskus. (2018). Työhyvinvoinnin johtaminen. Haettu 25.9.2021 osoitteesta
https://ttk.fi/files/6658/Tyohyvinvoinnin_johtaminen_201805_27689_netti.pdf

Mukaellen Työturvallisuuskeskus. (2018). Työhyvinvoinnin johtaminen [kuva].
https://ttk.fi/files/6658/Tyohyvinvoinnin_johtaminen_201805_27689_netti.pdf

Viitala, R. (2021). Henkilöstöjohtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit (1. painos.). Edita Publishing Oy.