JOHTAMISEN TRENDIT JA TULEVAISUUS
Ajattelu- ja toimintatapojen muutos
Valtava tiedon lisääntyminen ja sen saatavuus verkon kautta lisäävät kuormitustamme päivittäin. Enää ei tarvitse varsinaisesti muistaa asioita, vaan ne voi helposti tarkistaa verkosta. Tämä itseasiassa kuormittaa enemmän: Tiedämme että tiedämme jotain, mutta emme tiedä muistammeko sitä. Muun muassa tästä syystä tärkeimpiä muutoksia ajattelussa ovat asioiden priorisointi ja karsinta, jotta työelämä olisi mielekästä eikä ylikuumentaisi ajatteluamme. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla-Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä raportissa nousi esiin viisi kehityssuuntaa joiden arvioidaan vaikuttavan 2030-luvun työntekijöiden ja työorganisaatioiden arkeen ja haasteisiin.
1. Ylitsepursuavuus--- Ylikuumeneminen
2. Ennakoimattomuus--- Muutosvalmiuden tarve
3. Sidoksisuus--- Verkostot toiminnan raamittajana
4.Vaihtelevuus--- Muuntuvat työurat
5. Päivittämisen tarve--- Kehittymisen vaade ja mahdollisuus
Nämä muutossuunnat ovat voimakkaita virtauksia, jotka synnyttävät tai voimistavat tiettyjä toiminta- ja ajattelumalleja työikäisessä väestössä, tuoden muutospaineita työorganisaatiolle ja välittäjäorganisaatioille, kuten terveydenhuollolle.
Ylitsepursuavuudella tarkoitetaan muun muassa sitä että elämän sisällöt laajenevat, tulee lisää mahdollisuuksia ja sisältöjen merkitykset kasvavat. Työelämän merkitys kasvaa, harrastukset, tiedonsaanti, elämän mahdollisuuksien laajeneminen, perhe-elämä ja nämä kaikki osa-alueet kuormittavat psyykkistä hyvinvointia, vaikka olisivat kuinka positiivisia asioita, näin ollen tulee ylikuumeneminen ja uupuu. Yksinkertaistettuna. Tähän on onneksi vastapainona elämän yksinkertaistaminen, rauhoittaminen, tietoisesti. Tämän ajattelun voi nähdä mahdollisuutena estää ylikuumenemisprosessia ja tarjota vaihtoehtoisia toimintamalleja, sekä lisäävän hyvinvointia.
Vahva sidoksisuus, ja sosiaalinen verkostoituminen luonnehtivat jo nyt vahvasti työelämää ja tämä ilmiö tulee voimistumaan. "Työntekijän kapasiteettia toimia työelämässä raamittaa yhä enemmän omista verkostoista nouseva tapa jäsentää työkykyisyyttä ja työn roolia elämässä." (Kokkinen, 2020, s.14-27)
Teknologia kehittyy nopeasti ja uudet sovellukset otetaan
ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa toimintatapoihin, ja ympäristöön missä
työ tehdään. Tuotantotavat muuttuvat ja useammat asiat voidaan automatisoida,
ja kaiken ei tarvitse tapahtua samoissa tiloissa. Vuorovaikutus on jo nyt
siirtynyt pandemian vuoksi etämoodiin. Myös virtuaaliset työympäristöt tulevat.
Tekoäly tulee olemaan suuressa osassa työtä ja myös teknologian ymmärtäminen
korostuu: algoritmit päätöksenteon tukena, uusien teknologioiden käyttöönotto
ja ymmärtäminen. Luovuus ja sosiaalinen älykkyys ovat ihmisten paras voimavara teknologisoituvassa työelämässä: tulevaisuudessa tärkeä taito ja ajatusmalli on myös nähdä koneiden ja sovellusten antaman tiedon taakse, eli ei vain sokeasti luottaa esimerkiksi laitteen antamaan analyysiin, vaan suhteuttaa tietoa kokonaisuuteen, ja jos tarpeen, myös epäillä tietoa. (Kokkinen, 2020, s. 47)
Teknologia voi olla avuksi siirtymässä kestävämpään yhteiskuntaan, mutta se voi myös haitata sitä. Erityisesti teknologian kasvava energiantarve on ristiriidassa ilmastotavoitteiden saavuttamisen suhteen. Lisäksi teknologiariippuvuus saattaa vähentää hyvinvointia.(nd.Sitra megatrendit.)
Uhkana yrityksille on myös hallitsemattomat tietoturva-asiat, etenkin kun yhä suurempi osa liiketoiminnasta on siirtynyt verkkoon. Etätyö tämän lisäksi on lisännyt rikoksen mahdollisuuksia entisestään ja kyberturvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin. Palvelinmurrot ovat olleet arkipäivää jo pitkään ja yritysten tulee olla hyvin tietoisia näistä uhista ja kouluttaa henkilöstöä säännöllisesti tunnistamaan erilaiset uhat mediasta riippumatta, myös tekstiviesteillä kalastellaan tietoja yrityksistä. Erilaiset järjestelmähyökkäykset ja niiden toimintaan vaikuttavat kiristykset ovat erittäin yleisiä, myös Suomessa ja yritysten tulee ottaa huomioon, että kyberturvallisuus ei ole pelkkiä teknisiä keinoja, vaan isoin osin myös hallintoa ja suunnittelua. Eli valmistautuminen jo ennen kuin kiristyshaittaohjelma ongelma on jo tullut. "Kyberrikollisten ammattitaidon ja osaamisen kasvaessa myös erilaisten haavoittuvuuksien hyväksikäyttö nopeutuu. Nyt on entistä tärkeämpää, että päivitykset hoidetaan nopeasti. Verkkoon ei saa jättää auki laitteita ja palveluita, joita ei ylläpidetä hyvän ylläpitotavan mukaisesti. Ei myöskään sellaisia, joissa tietoturvaa ei ole huomioitu. Vain välttämättömät portit on pidettävä auki ja palomuurisäännöt ajantasaisina ja järjestyksessä." (nd.Kyberturvallisuus vuonna 2021)
Ikääntyvä ja monimuotoistuva työväestö
Suomessa on tällä hetkellä matala syntyvyys ja väestörakenne muuttuu elinikien pidentyessä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Suomen väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2031 ja vuonna 2050 suomalaisia olisi noin 100 000 vähemmän.(nd.Tilastokeskus)
Nuorista tulee uusi vähemmistö. Työurat pitenevät ja työvoimapula tulee vaivaamaan monia aloja, ja tarvitaan rekrytointia ulkomailta ja saada kaikki työhön kykenevät integroitumaan työelämään. Maahanmuuton lisääntyminen muuttaa väestörakennetta ja työväestön eri kulttuurit tulisi saada toimimaan ja verkostoitumaan yhdessä niin yritysorganisaatioissa kuin yhteisöissäkin. Helsingin vieraskielisen väestön arvioidaan kaksiskertaistuvan vuoteen 2035 mennessä, suurin osa maahanmuuttajista on asettunut pääkaupunkiseudulle. Työntekijöistä yhä useampi on ulkomaalistaustainen ja töitä tehdään kulttuuris-etnisesti moninaisemmissa ja monikielisissä työyhteisöissä. Tällä on todettu olevan sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia työyhteisöön. Kielteisiä vaikutuksia olivat lähinnä vuorovaikutukseen, kultturiset erot ja hitaampi luotamuksen synty verrattuna homogeenisempaan yhteisöön ja tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää johtajuudessa ja työpaikan käytänteissä tukea keskinäisen luottamuksen syntyä, ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tämän onnistuessa on todettu organisaation toimivan luovemmin ja innovatiivisemmin ja tämä moninaisuusosaaminen on yksi yrityksen menestystekijöistä 2030 ja 2040 -luvuilla. (Kokkinen, 2020, s. 56-71)
Ilmastonmuutos ja työ
Jo nyt on havaittavissa trendinä esimerkiksi tuotteiden ja myös yritysten hiilijalanjäljen mittaaminen ja sen liittäminen markkinointiin, strategioihin ja tavoitteisiin työssä. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan väestöön ja olosuhteisiin pallollamme jo 2030- luvulla näkyvästi. Kestävän kehityksen mittarit tulevat olemaan valtavirtaa suurimmassa osassa yrityksiä ja yritysten trendinä tulee olemaan kannustaminen kestävämpien valintojen tekemisessä. Kuluttajien ajattelussa on luvassa suuria muutoksia, ja työntekijät valitsevat yrityksen, jossa on kestävän kehityksen strategia esillä. Jopa seitsemän ihmistä kymmenestä uskovat että 2030-luvulla yrityksiä, jotka eivät huomioi toimintansa ympäristövaikutuksia, tullaan rankaisemaan sakoilla tai korkeammalla verotuksella. Johtamisen tulee myös myötäillä ja elää tämän trendin mukana. (nd. Consumer Vision: The Age of Inclusive Intelligence)
Johtamisen näkökulmasta ilmastonmuutostoimet näkyvät esimerkiksi tuotantoprosessien organisoinnissa. Yrityksen mahdollisesti panostavat yhteiskehittämiseen niin valmistuksen, logistiikan ja kierrätyksenkin osalta tuotesuunnitteluvaiheesta lähtien, jotta sadaan kestävä ratkaisu. Verkostomaista yhteistekemistä ja vihreää toimintaa on johdettava myös organisaatiiden sisällä kun työntekijät toimivat etäyhteyksien päässä. Kestävän kehityksen talous orgaisaatiossa vaatii systeemistä ymmärrystä ja yhteistyötä koko henkilöstöltä ja verkostoilta.(Kokkinen, 2020, s. 78)
Lähteet:
Consumer Vision: The Age of Inclusive Intelligence. Haettu24.9.2021 osoitteesta: https://www.dentsu.com/fi/fi/pinnalla#top
Sitra.megatrendit 2020. haettu 21.9.2021. osoitteesta https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf
Tilastokeskus.Haettu 24.9.2021 osoitteesta https://www.stat.fi/til/vaenn/
Vincitin trendikatsaus 2021. haettu 22.9.2021 osoitteesta https://coolthings.vincit.fi/vincitin-trendikatsaus-202
Deloitte.2021 Global Human Capital Trends: Special report Haettu 16.10.2021 osoitteesta https://www2.deloitte.com/us/en/insights/focus/human-capital-trends.html
Kyberturvallisuus vuonna 2021. Haettu 28.9.2021 osoitteesta https://otaverkko.fi/blogit/kyberturvallisuus-vuonna-2021-viisi-suurinta-uhkaa-meilla-ja-maailmalla/